Synteettisestä DNA:sta toivotaan apua esimerkiksi omaisuusrikoksien ennaltaehkäisyyn ja niiden selvittämiseen. Maahantuojan mukaan aineella on mahdollista merkitä omaisuus siten, että tuote voidaan jäljittää sen joutuessa vääriin käsiin.
Suomalaisille turvallisuusmarkkinoille on pyrkimässä kansainvälisen suuryrityksen kehittelemä merkintäaine, joka sisältää niin sanottua synteettistä DNA:ta. Aineessa on DNA-solukon lisäksi UV-jäljitin ja yksilöllliset mikropisteet.
Ainetta voi sivellä esimerkiksi arvotaulun reunoihin, jolloin tauluun jää yksilöllinen ja näkymätön tunniste. Lisäksi tavaraan liimataan näkyvä tarra, joka varoittaa DNA-tunnisteesta. Synteettisen DNA:n hyödyntämisen avulla on myös mahdollista liittää rikoksentekijä rikospaikkaan.
– Voidaan turvamerkitä esineitä siten, että jokaisessa esineessä tai esineryhmässä on oma ainutkertainen merkintänsä. Synteettisen DNA:n avulla voidaan myös antaa yksittäiselle esineelle oma identiteetti. Otetaan esimerkki: taiteilija voi signeerata signeerauksen lisäksi oman taideteoksen synteettisellä DNA:lla, jolloin sen jäljentäminen on mahdotonta, kerto Tapio Lautsi ainetta maahantuovasta yrityksestä SecVetosta.
Synteettisellä turvamerkinnällä merkityt tuotteet kirjataan kansainväliseen rekisteriin. Jos tavara katoaa, ilmoittaa kuluttaja siitä rekisterin ylläpitäjälle ja jos kyse on rikosepäilystä, myös poliisille.
Poliisi suhtautuu vielä varovaisesti
Suomessa synteettisen DNA:n käyttö rikostutkinnassa on uusi asia. Poliisi suhtautuukin synteettisen DNA:n käyttöön rikoksen tutkinnassa vielä varovaisesti.
– Tässä on potentiaalia, mutta näitä keskusteluja ei ole vielä käyty Poliisihallituksen tai laboratorionkaan sisällä, sanoo KRP:n rikosteknisen laboratorion DNA-ryhmän päällikkö Auli Bengs.
Synteettistä DNA:ta markkinoiva yritys toivoo, että se saisi viranomaiset mukaan toiminaan. Länsi-Uudenmaan poliisilaitokselta kerrotaan, että keskusteluja pilotoinnista on käyty, mutta mitään sopimuksia ei vielä ole tehty.
Maahantuojan mukaan synteettistä DNA:ta hyödynnetään turvallisuusasioissa noin 40 maassa.
Liisa Haapanen